demokratia

Demokratiasanasto (OM, 2015)
demokratia
sv       demokrati
selite
Termillä demokratia (jonka synonyymina käytetään usein termiä kansanvalta) viitataan kansanvaltaan perustuvaan valtiojärjestykseen tai hallitusmuotoon. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa.
Joseph Schumpeterin määritelmän mukaan demokratia on sellainen institutionaalinen järjestely poliittisten päätösten tekemiseksi, jossa yksilöt saavuttavat päätösten tekemiseen tarvittavan vallan kilpailuun perustuvalla taistelulla ihmisten äänistä.
Kansanvalta voi olla joko edustuksellista tai suoraa. Moderni demokratia on yleensä edustuksellista eli jonkinlaisen kansanedustuslaitoksen välityksellä tapahtuvaa: hallituksesta vastaavat kansan valitsemat edustajat, jotka on valittu vaaleilla ja jotka ovat vastuussa valitsijoilleen. Tämän takia äänioikeus ja säännölliset, vapaat vaalit ovat käytännön demokratian tärkeä alue. Täysin suoraa kansanvaltaa, jossa asioista päätettäisiin kansanäänestyksillä, ei liene käytetty missään.
Demokraattiseen järjestelmään liittyy varsinkin länsimaissa yleensä myös perustuslaki, johon on kirjattu kansalaisten oikeudet ja henkilökohtaisen vapauden vaatimus. Demokratian tunnusmerkkejä ovat mm. monipuoluejärjestelmä, vapaat vaalit, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä kansalaisvapaudet.
Varhaisin demokratiajärjestelmä oli käytössä antiikin Ateenassa. Kyse oli suorasta demokratiasta, jossa kaikki kaupungin miespuoliset kansalaiset osallistuivat hallintoon. Seuraavan kerran demokratia otettiin käyttöön vasta 1700–1800-luvuilla. Poliittisten ja yhteiskunnallisten käsitteiden (esimerkiksi kansanedustuslaitos, luonnonoikeudet, yhteiskuntasopimus) kehittyminen keskiajalta lähtien vaikuttivat demokratian kehittymiseen.
förklaring
Termen demokrati (som synonym används ofta termen folkstyre) hänsyftar till ett statsskick eller en regeringsform som baserar sig på folkstyre. Demokratins grundtanke är att regeringsmakten utgår från folket och förverkligar folkets vilja.
Enligt Joseph Schumpeters definition är demokrati ett sådant institutionellt arrangemang för fattande av politiska beslut där individer uppnår makten att fatta beslut genom en konkurrensbaserad kamp om människornas röster.
Folkstyre kan vara antingen representativt eller direkt. Modern demokrati är vanligtvis representativ, dvs. den förverkligas genom någon slags folkrepresentation: för styret ansvarar folkvalda representanter som är ansvariga inför sina väljare. Därför är rösträtt och regelbundna, fria val ett viktigt område i praktisk demokrati. Ett helt direkt folkstyre där beslut fattas med folkomröstningar torde inte ha använts någonstans.
Till det demokratiska systemet förknippas särskilt i västländerna också grundlagen, i vilken medborgarnas rättigheter och kravet på personlig frihet har fastslagits. Demokratins kännetecken är bl.a. flerpartisystem, fria val, allmän och lika rösträtt samt medborgerliga friheter.
Det tidigaste demokratisystemet var i bruk i antikens Aten. Det var en direkt demokrati där stadens alla manliga medborgare deltog i förvaltningen. Följande gången infördes demokrati först på 1700–1800-talen. Utvecklingen av politiska och samhälleliga begrepp (till exempel folkrepresentation, naturrätt, samhällskontrakt) sedan medeltiden påverkade demokratins utveckling.
Lähde: Demokratiasanasto (2015)